Uhraaminen
Taivaaseen astumisensa jälkeen Vapahtajamme oli määrä aloittaa toimintansa Ylimmäisenä pappinamme. Kristuksen toiminnassa tulisi kaksi suurta vaihetta, jotka kumpikin täyttivät tietyn ajanjakson ja oman määrätyn paikkansa taivaallisessa pyhäkössä. Sitä kuvasti maanpäällinenkin pyhäkköpalvelus, jakautui kahteen vaiheeseen, päivittäiseen ja vuotuiseen palvelukseen, ja pyhäkössä oli näille kummallekin omistettu oma osastonsa. Samoin kuin pappi pirskotti pyhäkössä päivittäin uhrieläimen verta syntisen puolesta, niin myös Kristus taivaaseen noustuaan ilmestyi Jumalan eteen vedotakseen verensä ansioon katuvien uskovaisten puolesta. Joskin Kristuksen veren tuli vapauttaa syntinen lain tuomiosta, se ei kuitenkaan tyystin poistanut syntiä, vaan tämä pysyi muistiin merkittynä pyhäkössä lopulliseen sovitukseen saakka.
Samoin esikuvallisesti syntiuhrin veri poisti synnin katuvalta, mutta se jäi pyhäkköön sovituspäivään asti.
Silloin kaikkien todella katuvien synnit pyyhitään pois taivaan kirjoista Kristuksen sovitusveren ansion perusteella. Siten pyhäkkö vapautetaan eli puhdistetaan syntien muistimerkinnöistä. Esikuvallisesti tätä suurta sovitustyötä eli syntien pyyhkimistä pois vastasi se palvelus, joka suoritettiin sovituspäivänä - maanpäällisen pyhäkön puhdistaminen, joka tapahtui poistamalla sieltä syntiuhrin veren perusteella ne synnit, jotka olivat sen saastuttaneet.
Maallisessa pyhäkössä puhdistus tapahtui että pappi sälytti synnit itselleen ja poistuen pyhäköstä kantoi mukanaan Israelin synnit. Pyhäkön ovella laski molemmat kätensä elävän kauriin päälle ja kauris nämä synnit kantavana lähetettiin pois erämaahan. Lopullisessa sovituksessa todella katuvien synnit poistetaan taivaan kirjoista, niin ettei niitä enää muisteta.
Koska saatana on synnin alkuunpanija ja suoranainen
yllyttäjä kaikkiin niihin synteihin, jotka aiheuttivat Jumalan Pojan kuoleman, oikeudenmukaisuus vaatii, että saatanan on kärsittävä lopullinen rangaistus.
Kun Kristus lopullisesti lunastaa ihmiset ja puhdistaa kaikkeuden synnistä, tämä toiminta päättyy siihen, että synti poistetaan taivaallisesta pyhäköstä, ja nämä synnit sälytetään saatanalle, joka näin joutuu kantamaan niiden lopullisen rangaistuksen.*
Tässä oli todella suuri totuus Kristuksen kuolemasta ja palveluksesta. Kun luin tämän se säväytti minua niin suuresti, että tuntui kuin olisin saanut sähköiskun, se tuntui todella aivan fyysisesti kehossani. Ei koskaan mikään lukemani ole aiheuttanut fyysistä tuntemusta. Sain kokea tämän TOTUUDEN sähköiskuna kehossani! Näin kuin silmieni edessä, kuinka Kristus, meidän Ylipappimme, sälyttää meidän syntimme, saatanan päälle, sille kenelle ne kuuluukin. Ja tämä joutuu kadotukseen, niin kuin kauris erämaahan. Vau, mikä mahtava totuus! Ei ihme että saatanalla on kiire. Ajattele se syntien määrä jonka Kristus saa vuodattaa saatanan päälle, kaiken pahan alulle. Nyt alkaa nähdä selvästi merkeistä, että tämä kaikki on alkamassa, maailma todella kuohuu.